Nyhjää tyhjästä

Kevään lämpö paljasti muutaman aukon rutkasti kasvaneen esikoisen vaatevarastossa. Sopivia farkkuja tai muita ei-tuulipukuisia ulkohousuja oli tasan nolla ja kaupan tarjonta on nykyään järkyttävän kapeaa pillityyliä. Lisäksi pää oli kasvanut niin, että kesähatuista ei tainnut mahtua ainutkaan. Siispä nyhjäämään.

Farkut syntyivät isin puhkikulutetuista Camel-farkuista. Kaava on Suuresta käsityölehdestä (11-12/2009) velourhousujen kaava pienin muutoksin. Korotin vyötäröä ja vaihdoin lahkeensuiden resorit käänteisiin ja kuminauhaan. Vyötärön resori on äitini jämävarastoista. kiristimeksi laitoin kuminauhaa, jonka päihin kiinnitin puuvillanauhaa. Näin housuista saa aina sopivan tiukat. Se on nimittäin kynnyskysymys, kun kuulemma kaikki housut puristaa.

Sopivia hattuja löytyy vain talviversiona. Välikauden ulkoilukamppeet ovat kummallista lohenpunaista ja eihän sen väristä lankaa tältä sesongilta löydy. Onneksi kaapissa oli pieneksi jäänyt pipo, jonka purin ja neuloin uudelleen. Malli on Silo-pipo (http://www.kangasaitta.fi/kangasaitta/web.nsf/pages/27FC32614B6FDEA6C22575CE00601D47/$file/Silo-pipo.pdf) , mallikertoja yksi tai kaksi alkuperäistä enemmän. Lanka on Novitan Luxus Cottonia, jonka ostin edellistä pipoa varten eurolla. (Huomatkaa langanpätkät lattialla. Kuopus harrastaa saksimisharjoituksia päivittäin ja tämä on kätevä tapa päästä turhista jämälangoista eroon...)

Ei tullut siis tämänkertaiset tekoset kalliiksi.

Kevätsilppua

Mitään kovin kummallista ei nyt keväällä ole tullut tehtyä. Kaikenlaista pientä silppua kyllä.

Pari viikkoa sitten pari korttia ja korua lisää. Tuo korujen päättely ei ole mun vahvoja puolia...

Ainakin puoli vuotta kaapissa lojuneesta Metsolan Hippie-joustofroteesta itselle tunika. Aikalailla muokatulla kaavalla ja vielä muutamin korjauksin. Näyttää kuvissa suhteettomalta, mutta tuntuu päällä ihan kivalta.

Kämmekkäät kaverille paleleviin käsiin. Novitan Tennesseetä. Tuli mukavan napakat!

Virpomisvitsoihin virkkasin Titityyn innoittamana lehtiä. Näissäkin jäi päättely tekemättä ja päädyin kiinnittämään ne rusettisolmuilla. Saapa ne vitsoista irti, jos haluaa säilöä seuraavia vuosia varten.

Kokeilin elämäni ekaa kertaa risutöitä. Kohtuullinen lopputulos. Läpi paistava tukirautalanka vähän nyppii, mutta en jaksanut näitä säätää viimeisen päälle.

Puikoilla on esikoiselle neuletakki Nalle Marjaretkestä. Päässä aivan liikaa kaikenlaista muuta toteutettavaa...